otsikkokuva
Etusivu
Esittely
Hevoset
Kasvatus
E-mail

Yorcan hevonen


Nimi: Maya Queen VH12-031-0128 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Hanna-Leena Lehtonen, evm
Rotu: Suomenpuoliverinen Painotus: Kenttäratsastus
Säkäkorkeus: 169cm Koulutustaso: CCI/CIC4, VaA, 130cm
Syntynyt: 11.11.-11 (23v) Meriitit: YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III, VMRJ: 29p.


Menehtyi 31.12.2018 ilmeisesti sydänkohtaukseen. Muistosivulle.


Kuvat © Benny De Ruiter Stables


Maija on lempeä ja tasapainoinen hevonen. Se ei ole herkkä stressaantumaan hälinästä tai ympäristön vaihdoksista, mutta aistii ihmistensä mielialoja kuin heidän kanavalleen virittynyt antenni. Pahantuulinen hoitaja saa tamman hermostumaan, jännittävä ratsastaja suorastaan pelkäämään. Kärsivällisyydellä ja rauhallisella käytöksellä pääsee tämän ratsun kanssa pitkälle

Hoidettaessa Maija on vähän sellainen anteeksi että olen olemassa -tyyppinen hevonen. Se arvioi hoitajat aina hyvin hienovaraisesti tönimällä ja haistelemalla, ja rentoutuu vasta kun on varma, että hekin ovat turvallisesti hyvällä tuulella. Maijaa voi harjailla huoletta, sillä se ei keksi mitään kummallisuuksia. Jos se erehtyy nostamaan jalkansa maasta kavionpuhdistusta varten, vaikka kyseessä on jalkasuojien laittaminen, sitä selvästi hävettää. Suuttuminen on turhaa, eikä edes torumista tarvita, koska kyseessä oli puhdas vahinko, eikä Maija tee sitä enää toiste.
Satulointi sujuu aina sulavasti. Maija ei pullistele. Suitsittaessa se osaa poimia itse kuolaimet hoitajan kämmeneltä. Muunkinlainen varustaminen, esimerkiksi loimittaminen tai suojien laittaminen, on aina helppoa.
Tamma ei pidä ollenkaan pesupuuhista. Jalkojen suihkuttaminen sitä ei haittaa, eikä se väistele vesisuihkua, mutta kokonaan kastuminen sitä inhottaa. Maijan ahdingon näkee ilmeestä ja asennosta, mutta se ei nouse kapinaan. Jälkikäteen kannattaa tietenkin kehua hienosta käytöksestä.
Maija osaa käyttäytyä hyvin myös muissa tilanteissa. Eläinlääkäri ja kengitysseppä kehuvat sen rauhallisuutta, ja kuljetuskoppiinkin se kävelee epäröimättä.

Ratsasteltaessa tämä hevonen on erittäin herkkä. Se tottelee hentojakin apuja viivyttelemättä, mutta saa selvästi lisää rohkeutta vähän napakamman ratsastajan alla. Lämmittelystä lähtien tulee muistaa, että tämä hevonen on herkkä heittämään hanskat tiskiin. Jos se kokee mokanneensa pahasti tai liian monesti, se luovuttaa ja liikkuu siitä eteenpäin kuin nestemäinen laiskiainen.
Kouluosuudessa on helppo saada katselijat uskomaan, että Maija toimii ajatuksen voimalla. Avuiksi riittävät vain hipaisut, ja koko tamma on yhtä suurta korvaa kuunnellessaan tarkasti ratsastajaa. Kiltteydestä ja helppoudesta huolimatta tamma annetaan vain parhaille kouluratsastajille, näin upeaa hevosta kun ei missään nimessä tahdota pilata.
Esteillä Maijan ratsastajan on muutettava asennettaan koko ratsastamiseen. Vaikka kouluradalla hipaisu riittikin, niin estettä lähestyessä iskee ratsulle rimakauhiu, ellei selässä istuja ole tarkka ja rohkaiseva. Maijaa on ajettava reippaasti eteenpäin jo vähän ennen ponnistusta, tai se menee lukkoon. Seurauksena on joko nanosekunnissa pysähtyminen tai esteen päälle rysähtäminen. Tamma osaa ylittää upeasti vaikeatkin esteet, mutta sitä on vain rohkaistava kunnolla.
Maastossa tamma aina rentoutuu. Maastoesteilläkin se ponnistaa paljon varmemmin ja automaattisemmin kuin kentällä, vaikka ratsastajan onkin edelleen osattava kannustaa sitä oikein. Varmajalkainen tamma on, ja selviytyy vaikka kuinka surkeilla kinttupoluilla helposti. Se on myös aikaa myöten innostuvaa tyyppiä. Maasto-osuus harjoituksena tai sunnuntailenkkinä sujuu aina paremmin loppua kohden.

Kisoissa pärjää parhaiten, jos Maijan saa vain rentoutumaan. Koska se on sellainen metsäpeto kuin on, kannattaakin talutella sitä metsänreunassa yksinäisyydessä lämmittelyajalla, jos vain mahdollista. Varsinaisen lämmittelyn ehtii kyllä hoitaa pari minuuttia lyhyemmässäkin ajassa, ja hevonen on rento.
Koulurata menee hyvin, jos ratsastaja on rento ja keskittynyt. Erityisesti koulupuolella Maija hätääntyy herkästi, jos ei tunne saavansa ratsastajalta tarpeeksi tukea ja turvaa. Rennosti ratsastettuna tamma suoriutuu yleensä tosi hyvin.
Esterata tuntuu menevän kisoissa paremmin kuin kotona. Maija hakee ratsastajaltaan enemmän tukea kuin tutussa ympäristössä, ja siksi se on helpompi ujuttaa esteiden ylitse. Sillä ei vain ole aikaa epäröidä tai pelätä, kun sen on keskityttävä selässä istujaan satakymmenenprosenttisesti.
Maastoesteet ovat myös kisoissa se paras osuus meidän Maijalle. Se on rennompi kuin kentällä, ja luottaa itseensä enemmän. Ihan joka puolella ei myöskään ole katsojia ja valokuvaajia häiritsemässä ja pelottelemassa pientä kenttäratsuprinsessaamme.



Summer Special
fwb, 169cm, evm.
Voiceless Fortune
fwb, 168cm, evm.
Poison Paradox
fwb, 164cm, evm.
Fortunate Future
fwb, 170cm, evm.
Bright Hilight
fwb, 168cm, evm.
Sudden Scar
fwb, 167cm, evm.
Amber Angel
fwb, 169cm, evm.
Mayan Magic
fwb, 165cm, evm.
Classy Art
fwb, 160cm, evm.
Secret Sunday Morning
fwb, 161cm, evm.
Ancient Artist
fwb, 160cm, evm
Mayan Mysteries
fwb, 167cm, evm.
Little Mister Mystery
fwb, 162cm, evm.
Mayan Tradition
fwb, 169cm, evm

Vaikka Summer Special olikin aivan tavallisen näköinen ruunikko, loisti se kenttäradoilla niin, että moni tuli kisoja katselemaan vain sen menoa katsellakseen. Harva hevonen on niin mielettömän onnellinen työssään. Hyvän asennoitumisen, hienot kyvyt ja nöyrän luonteen kun valmentaja Irja Komulainen yhdisti hyvin suunniteltuun treeniin, oli menestys taattua. Aivan vaikeimmilla radoilla hypännyt ori saavutti palkinnon laatuarvostelusta ja sai kuusi hopeaa ja kolme kultamitalia kansainvälisistä kilpailuista. Siitosorina 169-senttinen Summer Special oli suosittu. Vuonna 2012 syntyi viimeinen sen varsoista ennen eläkepäiviä, ja varsa oli järjestyksessä kahdeksaskymmenestoinen.

Voiceless Fortune mielletään kenttäratsuksi, vaikka oikeastaan se oli yleispainotteinen ja kilpaili vain este- ja kouluratsastuksessa erikseen. Sen tunteneet kuitenkin sanovat, että olisi siinä ainesta ja kuntoa riittänyt myös maastoesteradalle ja kokonaisiin kenttäkisoihin, mutta tuntemattomasta syystä Voiceless Fortunella ei edes kokeiltu kenttäratsastusta. Melko suurikokoinen mutta kevyt ori oli luonteeltaan hyvin pirteä ja vilkas, mutta ei lainkaan ilkeä. Se sai laatuarvostelupalkinnon esteratsastuspuolelta ja sijoittui hyvin myös kourallisessa arvokisoja. Vanhempana orilla astutettiin yhdeksäntoista hienoa tammaa.

Poison Paradox oli melkein musta ruunikko, ja vähän hankala luonteenlaadultaan. Se oli 164 senttiä korkea ja hyppäsi kevyen näköisesti vaikeita esteratoja. Myös koulupuolella ratsu starttasi muutaman kerran ihan vain kokeillakseen. VaB-tasoisissa luokissa se onnistui sijoittumaankin. Yhdeksänvuotiaana orista tuli liian hankala, ja se päätettiin ruunata, kunhan sillä olisi yksi varsa. Luonne tasoittui ja kilpailutulokset parantuivat.
Suuri, 170cm korkea rautias Fortunate Future oli oikein lupsakka yleisratsu. Se meni tasaisen hyvin koulua, esteitä ja kenttää, ja nuorena nautti paljon maastoeste- sekä suunnistuskilpailuista. Laatuarvosteluihin asti ei tammasta ollut, mutta kukaan ei silti kiistä, etteikö se olisi ollut hyvä hevonen ja kilparatsu. Raudikko sai neljä varsaa lopetettuaan kilpailuissa kiertämisen, ja eli 32-vuotiaaksi ennen kuin väsyi vanhuuden vaivoihin.

Herkullisen rautias Bright Hilight oli säästeliäästi kilpailtu kenttäratsu. Se pärjäsi mainiosti harvoissa kilpailuissaan, ja mainehan sillä oli suvun vuoksi jo valmiina. Kun omat kyvyt oli todistettu radalla, muuttui 168cm korkea kaunotar heti siitostammaksi. Sen arvokkaita jälkeläisiä on myyty eri puolille pohjoismaita, ja suuri osa on pärjännyt erittäin komeasti kilpaurallaan. Varsoja on yhteensä yhdeksän, ja niiden puolesta Bright Hilight on saanut ansaitun jälkeläislaatuarvostelun ykköspalkinnon.
Näpsäkkä, 167-senttinen vaalea rautias Sudden Scar oli kaiken mahdollisen saavuttanut, myös estekisoja jonkin verran harrastellut kenttäratsu. Se oli sinnikäs ja voitontahtoinen, periksiantamaton ja sporttinen. Se oli ykköspalkinnon saavuttanut este- ja kenttälaatuarvosteluista. Kahdenkymmenenseitsemän varsan isä. Sudden Scarilla meni lujaa parikymppiseksi asti. Sitten se jouduttiin lopettamaan sairastelun vuoksi.
Näyttelyiden prinsessa Amber Angel oli paitsi kantakirjassa ykköspalkittu, saanut palkinnon myös kenttäratsastuslaatuarvostelussa. Se oli kaunis kullanvärisen rautias täydellisyys, ja kyvykäs myös. 169-senttisenä ja kevyenpuoleisena tamma olisi varmasti pärjännyt myös pelkissä estekisoissa, mutta sen terveyttä ei haluttu vaarantaa kilpailemalla liikaa. Amber Angel elikin terveenä kolmikymppiseksi ja sai neljä varsaakin kisaeläkkeellä.

Kaunis ja sopusuhtainen ruunikko Mayan Magic ansaitsi kantakirjan kakkospalkinnon ja kenttälaatuarvostelusta myös palkinnon. Tamma oli yleispainotteinen, mutta eniten kenttäpuolella starttaillut, 165cm korkea ja sisukas luonteeltaan. Se kasvoi ja eli koko elämänsä Hanna-Leena Lehtosen kuuluisan siittolan omistuksessa, mutta kuusi- ja seitsenvuotiskautensa tamma kilpaili Ruotsissa. Puoli vuotta yhdeksänvuotiaana se oli myös Tanskassa, mutta starttaili siellä vain harvakseltaan. Kisaeläkkeellä Mayan Magic oli itsestäänselvästi arvokas siitostamma, jota astutettiin muutaman varsan ajan tiuhasti.

Classy Art, punaruunikko kenttäratsu, oli helppo käsitellä kaikin puolin. Vaikka se ei ollut erityisen suuri, vaan vain 160-senttinen, se hyppäsi sinnikkäästi tavallisilla esteradoilla ja maastossakin. Sen kunto kesti pitkälle vanhuuteen asti, ja vielä 17-vuotiaana seniorina ori kävi voittamassa huvikseen muutamia helppoja kenttäluokkia. Classy Art oli terve ja pitkäikäinen hevonen, ja elinaikanaan se astui yhdeksän hienoa puoliveritammaa.
161-senttinen Secret Sunday Morning oli loistava hyppääjä. Muutenkin se kulki niin hyvin, että starttaili leipälajinsa, esteratsastuskisojen lisäksi myös kentässä, koulussa ja maastoesteillä. Orilla olisi ollut tarvittavat näytöt laatuarvostelupalkintoja varten, mutta sitä ei koskaan viitsitty viedä tilaisuuteen asti. Arvonimet kuitenkin ovat vain paperinpaloja, ja orin maine hyvänä ratsuna ja periyttäjänä kiiri laajalle ilman niitäkin. Tammoja siis riitti, ja Secret Sunday Morning onkin parinkymmenen hienon kilparatsun isä.
Ancient Artist oli 160 senttiä ja muutaman sata kiloa plutoniumia koko hevonen. Se pysyi kurissa käsittelijöillään, koska sitä sen isännän sanoin aina välillä vähän mytistettiin. Mytistäminen tarkoitti sitä, että hevonen harrasti paljon liikuntaa ja siltä muutenkin vaadittiin koko ajan jotain. Kova kuri piti raisun luonteen todella hienosti järjestyksessä, ja taukoamaton harjoittelu tuotti hienoja kisatuloksia. Ancient Artistista ei kuulemma oltaisi tehty kilparatsua, ellei sen luonne olisi sitä vaatinut. Siitostammana näin luonteikas tapaus ei kuitenkaan ollut suosittu, vaikka sen kolme varsaa kasvoivatkin tasapainoisiksi, kilteiksi hevosiksi.

Mayan Mysteries oli suuri ja näyttävä kenttätamma. Sen luonne oli virkeä mutta tasaisella tavalla, joten energia oli helppo kanavoida treenaamiseen. Tämä 167cm korkea musta kaunotar saavutti kantakirjauspalkinnon ja näyttelymenestyksen lisäksi myös kourallisen arvokisavoittoja kenttä- ja kouluradoilla. Vanhempana siitoskäyttöä lopeteltaessa vietiin neito jälkeläisarvosteluunkin. Mayan Mysteries eli tervettä elämää 22-vuotiaaksi asti, mutta siinä korkeassa iässä se jouduttiin lopettamaan pahan takajalan murtuman vuoksi.
On sääli, ettei Little Mister Mysterya viety koskaan kilpailemaan vaativissa kenttäratsastusluokissa. Helpot olivat sille selvästi liian pieni haaste. Kotonaan harjoitellessaan ori kuulemma meni roimasti vaikeampiakin. Syystä, jota ei koskaan julkaistu, ori vedettiin siitostoimeen kotitilalleen jo kuusivuotiaana ennen parhaita kilpavuosia. Ratsulla riitti kuitenkin piilossa pidettyjen kykyjen ja palkitun suvun vuoksi tammoja. Little Mister Mystery kuoli vuonna 1994 vanhuuteen.
Mayan Tradition oli ehdottomasti liian vaatimaton suvultaan Little Mister Mysterylle. Silti se vain hienoimmilla oreilla astutettiin, kun sen kuutta varsaa etukäteen mietiskeltiin, koska se itse oli loistoratsu. Kenttä- ja maastoestelaatuarvostelussa, kantakirjassa sekä yleislaatuarvostelussa palkitusta Mayan Traditionista alkoi Maya-nimen jättäminen jälkeläistenkin nimeen, koska näin hyvää hevosta tahdottiin mainostaa tulevien siitoshevostenkin sukutauluissa. Ja hieno periyttäjä tamma kilpailu-uran jälkeen olikin. Sen varsat ovat komeita, kiiltävänmustia, ehdottomasti kyvykkäitä mutta silti hyvänluonteisia.



Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
11.01.-12 Kk Bailador KERJ/CCI/CIC4 2/30
24.01.-12 Bairdon KERJ/CCI/CIC4 6/39
20.02.-12 Zurück KERJ/CCI/CIC4 3/22
21.02.-12 Zurück KERJ/CCI/CIC4 1/22
24.02.-12 Zurück KERJ/CCI/CIC4 3/22
29.02.-12 Bairdon Kenttä/CCI/CIC4 2/7
05.03.-12 Bairdon Kenttä/CCI/CIC4 2/7
06.03.-12 Neon KERJ/CCI/CIC4 4/31
07.03.-12 Bairdon Kenttä/CCI/CIC4 1/7
08.03.-12 Bairdon Kenttä/CCI/CIC4 2/7
08.03.-12 Neon KERJ/CCI/CIC4 3/31
08.03.-12 Zurück KERJ/CCI/CIC4 4/29
09.03.-12 Zurück KERJ/CCI/CIC4 3/29
09.03.-12 Neon KERJ/CCI/CIC4 2/31
16.12.-13 Zurück VMRJ/30km nopeus 2/12, 9p.
23.01.-14 Beinir VMRJ/30km ihanneaika 4/10, 7p.
15.02.-14 VMRJ VMRJ/50km ihanneaika, VMRJ-Cup 6/7, 2p.
16.02.-14 Feia VMRJ/50km ihanneaika 5/9, 6p.
15.07.-14 Scandic Stables VMRJ/80km nopeus 8/15, 3p.
14.07.-14 Ponipallero VMRJ/80km ihanneaika 9/11, 2p.
20.04.-12 Krofnock Ranch KERJ/CIC4 1/30
22.04.-12 Krofnock Ranch KERJ/CIC4 5/30
17.11.-13 Pirunportti KERJ/CIC4 2/33
18.11.-13 Pirunportti KERJ/CIC4 5/33
20.11.-13 Pirunportti KERJ/CIC4 1/33
17.12.-13 Cresendo KERJ/CIC4 1/18
09.12.-14 Zurück KERJ/CIC4 4/27
10.12.-14 Zurück KERJ/CIC4 5/27
13.12.-14 Zurück KERJ/CIC4 3/27
30.01.-15 KK Bailador KERJ/CIC4, KERJ-Cup, tarinaluokka 1/1, tarina
04.03.-15 Marvel Ponies KERJ/CIC4 1/37
06.03.-15 Zurück KERJ/CIC4 1/30
08.03.-15 Zurück KERJ/CIC4 1/30
29.03.-15 Zurück KERJ/CIC4 1/6
31.03.-15 Zurück KERJ/CIC4 1/6
05.04.-15 Spiderwick KERJ/CIC4 3/38
06.04.-15 Spiderwick KERJ/CIC4 6/38
06.05.-15 Zurück KERJ/CIC4 4/16
08.05.-15 Zurück KERJ/CIC4 4/16
29.09.-15 Brotherhood KERJ/CIC4 4/16
09.10.-15 Zurück KERJ/CIC4 5/25
22.06.-16 Metsovaara KERJ/CIC4 1/19
25.06.-16 Metsovaara KERJ/CIC4 1/19
29.06.-16 Metsovaara KERJ/CIC4 3/19
30.06.-16 Metsovaara KERJ/CIC4 1/19
27.07.-16 Zurück KERJ/CIC4 1/26
02.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 4/23
07.08.-16 Tuiskula KERJ/CIC4 3/20
08.08.-16 Tuiskula KERJ/CIC4 2/20
11.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 2/7
13.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 2/7
14.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 2/7
18.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 1/7
26.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 1/7
28.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 1/7
30.08.-16 Zurück KERJ/CIC4 2/7
05.03.-17 Priton KRJ/VaA 3/62
11.03.-17 Teilikorpi KRJ/VaB 5/50
12.03.-17 Teilikorpi KRJ/VaB 2/50
14.03.-17 Teilikorpi KRJ/VaB 2/50
11.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 4/30
13.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 4/30
14.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 2/30
16.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
18.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
19.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
20.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
20.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 2/30
26.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
27.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
30.04.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
01.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
01.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 2/30
03.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 5/30
04.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
04.05.-17 Kärmeniemi ERJ/120cm 4/37
04.05.-17 Kärmeniemi KRJ/VaB 7/72
07.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
09.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 2/30
10.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 3/30
12.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
13.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 4/30
14.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 4/30
14.05.-17 Järnby KRJ/VaA 4/20
19.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 5/30
19.05.-17 KK Chermia ERJ/130cm 1/19
20.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 4/30
21.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 2/30
25.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
29.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 5/30
30.05.-17 Kurkijoki ERJ/120cm 1/30
01.06.-17 Kettula KRJ/VaA 2/30
02.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 3/30
02.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 3/30
02.06.-17 Ricota ERJ/120cm 3/30
03.06.-17 Simora ERJ/120cm, tarinakisa 1/4, tarina
05.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 1/30
07.06.-17 Kettula KRJ/VaA 2/30
08.06.-17 Kettula KRJ/VaA 5/30
08.06.-17 Kettula KRJ/VaA 2/30
08.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 5/30
08.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 1/30
08.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 3/30
09.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 3/30
09.06.-17 Kettula KRJ/VaA 3/30
11.06.-17 Kettula KRJ/VaA 3/30
11.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 4/30
12.06.-17 Kettula KRJ/VaA 3/30
13.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 1/30
13.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 3/30
14.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 3/30
14.06.-17 Kettula KRJ/VaA 3/30
15.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 3/30
16.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
16.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
17.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 4/30
18.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 1/30
19.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 2/30
19.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
20.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
21.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
24.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 5/30
24.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 5/30
25.06.-17 Sugar&Spice Shetlands KRJ/VaA 1/30
25.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 3/30
27.06.-17 Vinkavuo KRJ/VaB 2/30
29.06.-17 Hunajamäki KRJ/VaA 4/30
30.06.-17 Kuuralehto ERJ/130, ERJ-Cup 1/68
04.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 4/40
07.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 5/40
07.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 4/40
08.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 5/40
14.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 2/40
15.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 2/40
17.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 3/30
18.07.-17 Gestüt Helmwald ERJ/120cm 3/40
20.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 1/30
23.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 3/30
23.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 2/30
26.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 5/30
27.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 3/30
28.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 5/30
28.07.-17 Ros Cirein ERJ/120cm 1/30



29.09.2017
Miltä kuulostaisi ERJ:n laatuarvostelu ja YLA, Maija hyvä? Kun tiedustelin tätä tammaltani aamulla, se hörähti. Joko sen hörinä tarkoitti, että "hyvältä kuulostaa, let's go!" tai että "ai jaa, miksei samalla kerralla KRJ:n laatuarvosteluakin?"
Päätin, että Maijan hörähdys tarkoitti viimeisenä mainittua. Harjatessani tammaani selitin sille, että KRJ:n laatisilmot ovat jo valitettavasti lähteneet, ja ensikuussa tilaisuuteen lähtee minulta vain suomenhevosia, ei suinkaan suomenpuoliverisiä, eikä varsinkaan Maijaa. Hevoseni joko tyytyi kohtaloonsa tai roikotti muuten vain harjauksesta rentoutuneena päätään ja alahuultaan rentoina.
Harjauksen jälkeen nostin Maijan selkään monesti uudelleentopatun, kuluneen koulusatulan. Joskus olin kilpaillut sillä satulalla Maijan kanssa tosissani. Sittemmin siitä oli tullut niin räjähtäneen näköinen, että käytin sitä vain maastoillessa ihan siksi että siinä oli vieläkin mukava istua ja se sopi Maijan selkään niin hyvin. Ja voi sitä selkää, päivittelin taas kerran, kun liu'utin satulaa paikalleen. Se painui joka päivä syvemmälle kuopalle, eikä lihaksia ollut niin kuin ennen. Harmittelin hetken, mutta laskin sitten nakkikalkulaattorilla (eli sormillani) pikaisen laskutoimituksen. Jos minä olen nyt neljäkymmentäneljä, Maijan on oltava kaksikymmentäkolme. Sen ikäinen tamma saakin olla vähän kuoppainen ja lihakseton - onhan se sentään terve ja jaksaa vielä painella maastossakin menemään!

31.05.2017 - 30.06.2017
31.5.2017 pakkasin Maijan ja Indin hevosenkuljetusvaunuun ja ajelin maailmalle kohti koko kuukauden kestävää koulurutistusta. Natalia järjesti sopivantasoisia kouluratsastusluokkia mm. Kettulassa ja Vinkavuossa niin tiheään tahtiin, ettemme me käyneet hevosteni kanssa kertaakaan kotona koko kuukauden aikana. Vuokrasin paikat molemmille rouville läheiseltä yksityistallilta, ja sieltä käsin kuljetin niitä kisasta toiseen, ja öiksi takaisin talliin nukkumaan.
Kumpikaan tamma ei hullua kisatahtia hätkähtänyt. Indi suoritti hienosti helppoa A:ta Natalian järjestämissä kisoissa, ja vaativaa B:tä aina välillä Fiktiossa. Maija on Indiä kokeneempi kilpaileva kouluratsu, ja se näytti sitten oikein mallia, miten kisoissa käyttäydytään tismalleen eikä melkein täydellisesti. En voisi olla ylpeämpi hevosistani ja niiden toiminnasta!
Illat tammat viettivät vierekkäisissä haoissa. Maija, joka on tarhannut melkein koko elämänsä samassa porukassa oman varsansa, Mexican Memoryn ja Southern Show:n kanssa, oli yksin tarhassaan. Indi, joka tulee toimeen vaikka kissojen ja koirien kanssa, sai tarhakaverikseen erään toisen omistajan puoliveritamman. Molemmat hevoseni olivat iltaisin kuitenkin niin väsyneitä, ettei haoissa paljoa jaksettu touhuta. Ne vain makoilivat ilta-auringossa ja söivät heinää. Välillä ne tekivät molempia samanaikaisesti.
Nyt on kuitenkin kisat kisattu, ja väsyneet hevoseni ovat viimeistä iltaa vuokratuissa haoissaan. Aamulla lastaan ne taas kerran kuljetusautoon ja lähden vetämään niitä Yorcan suuntaan odottelemaan seuraavaa koitosta.

08.10.-16
Maijahan tarhailee kolmen muun tamman seurassa, on tarhaillut jo vuosia. Nämä kolme muuta tammaa ovat Maijan bestis Mexican Memory, Maijan varsa Mayan Reason RR ja laumanjohtaja Southern Show. Yleensä kaikki on sujunut hienosti: Southern Show on vahva johtaja ja Maija on alistunut sen tahtoon, kun taas johtajatamma on suojellut Maijaa ja muita kuvitteellisiltakin vaaroilta. Kaikki kolme ovat aina käyttäytyneet hyvin.
Tänään toimin kuitenkin silminnäkijänä, kun koko nelikko paineli muitta mutkitta aidoista läpi Southern Show etunenässä ja Maija nenä sen hännässä kiinni. Tammat ravasivat pakoon täysin kiireettömän ja rennon näköisesti, ja vanhat aitapuomit murtuivat niiden tieltä kuin hammastikut. Katselin huuli pyöreänä miten lauma ravasi lennokkaasti pellon ylitse ja naapurin kahden suuren kasvihuoneen väliin ja pysähtyi sinne niin kuin se olisi ollut koko ajan suunnitelmana.
Kun lopulta sain itseni reagoimaan tilanteeseen ja lähdin leidejä hakemaan kasvihuoneilta, Maija toivotti minut tervetulleeksi iloisella hörähdyksellä ja käveli suoraan kohti vailla katumuksen häivääkään. Hevosistani oli ilmeisen normaalia hengailla naapurin kasvihuoneiden välissä tuulensuojassa! Kukaan ei edes vastustellut kotiin lähtöä. Kotimatkakin oli helppo: kun sujautin riimut ja narut Maijalle ja Southern Showlle, Mayan Reason ja Mexican Memory seurasivat automaattisesti lauman arvojärjestyksessä ylinnä olevia tammoja.
Kotona sain muuten paikata aidan kaikessa rauhassa niin, että tammat tarhailivat tyynesti takanani rikkinäisessä haassaan. Ne eivät edes yrittäneet pakoon enää!

04.04.-16
Jotkut pitävät pupua tai marsua hevosen kaverina karsinassa. Hyväähän nuo ihmiset tarkoittavat, vaan hevonenpa on niin iso, että pupu tai kani jää sen alle helposti. Jos karsinassa hengailee muita eläimiä, parempi vaihtoehto on tallikissa, joka pääsee kulkemaan itse sisään ja ulos, tai vaikka vuohi, joka on niin iso, että pärjää. Maijalla ei kuitenkaan ole karsinassaan kaveria - tai niin minä luulin tähän päivään saakka!
Maija asuu Yorcan vanhimmassa tallissa, joten en ole ollenkaan ihmetellyt kaiken maailman koloja ja halkeamia, joita karsinassa on remontoinnista huolimatta. Se on kuitenkin hevosturvallinen, vaikka ei välttämättä kaikkein kaunein katsella. Tänään kuitenkin tuli katsottua tarkemmin yhteen koloon, kun sieltä kuului rapinaa. Maija oli selkäni takana ja järkyttyi syvästi, kun minä karjaisin saadessani silmilleni vihaisen rottaemon! Yuo pikku mustavalkoinen paholainen oli tehnyt pesän talliini ja synnyttänyt sinne poikasia!
Olin jo lähdössä ostamaan rotanloukkua, kun aloin ajatella. Mustavalkoinen paholainen? Eivät rotat ole mustavalkoisia luonnossa. Tuon täytyy olla kesyrotta!
Maija sai siirtyä ulos ja iltaan mennessä tallissani elävä kesyrottapoikue oli kokonaan loukutettu. Rottaharrastajana arvioin, että poikaset, joita oli kaksitoista, olivat kolmiviikkoisia, ja emo oli pulskassa kunnossa asuttuaan Maijan lämpöisessä karsinassa ja syötyään Maijalta pudonneita väkirehuja, hedelmiä ja vihanneksia. Ihme, ettei hevoseni ollut tallannut pikku ystäväänsä!
Nyt Maija asuu rotattomassa karsinassaan ja rottapoikue muutti väliaikaisesti meille. Kaikki rotat asuvat meillä viisiviikkoisiksi. Sitten emo lähtee uuteen kotiin kera yhden tai kahden naaraspuolisen lapsensa, ja loput annetaan samaa sukupuolta oleviin laumoihin. Ensin on vain varmistuttava siitä, että rotat (ja niitä majoittanut hevoseni) ovat terveitä.

25.03.-16
Maijalla oli länkkäripäivä. Aamutunneilla, kun oli vielä inhottavan kylmää, heitin sen selkään ratsastusloimen, paksun täkin ja painavan lännensatulan. Suitsien tilalta tammalleni tuli kaularemmi, ja sitten me lähdimme matkaan.
Kävelimme pari tuntia asvalttitietä ja saavuimme kunnan keskustaan. Keskusta oli hiljainen siihen aikaan, niin kuin olin arvioinutkin, ja saimme kaartaa lähes yksinämme takaisinpäin toista, metsäisempää reittiä.
Ravailimme ja laukkailimme kiertoteitä kotiinpäin. Pidin Maijan kohtuullisessa vauhdissa, koska valitsemani polut ja metsätiet olivat lenkkeilijöiden, mopopoikien ja koiranulkoiluttajien suosiossa. Puoli tuntia metsässä samoiltuamme törmäsimmekin ensimmäisiin eläviin olentoihin: eläkeläisrouvaan ja hänen kahteen haukkuvaan spanieliinsa. Maija tietenkin hätkähti koiria, mutta suostui ohittamaan ne, kun rouva koirineen väisti ihan tien laitaan. Kiitin ja tervehdin häntä. Vaihdoimme muutaman sanasen, koska rouvaa ihmetytti, kun hevosellani ei ollut suitsia. Kerroin lyhyesti kaularemmistä, jota voi verrata suitsiin.
Matka kotiin tuntui menevän kovin nopeasti. Kohtasimme kuin kohtasimmekin lisää koiria, muutaman mopoilijan ja yhden kissaa taluttavan pojan. Maijan mielestä kissa oli kaikista pelottavin. Sen ohitse tammani ei mennyt millään, joten jouduin pyytämään, että poika ottaisi kissan syliinsä. Vasta silloin urhea ratsuni suostui jännittyneenä ja sieraimet laajenneina kävelemään kaksikon ohitse jäykin askelin kuin mikäkin puuhevonen!
Kotona Maija sai kunnon hieronnan kumisualla ja perusteellisen jalkojen ja kavioiden tarkastuksen. Sen jälkeen se sai viettää loppupäivän haassa.

Maastoestevalmennus 22.07.2013, valmentajana Miika rossi (Oresama)
Maijan kanssa harjoiteltiin tänään vesiestettä. Sillä on kuulemma ollut viimeaikoina hankaluuksia veteen menemisen kanssa. Hienosti sujuneiden lämmittelyesteiden jälkeen ratsukko lähestyi ensimmäistä kertaa vesiestettä. Maija epäröi korvat väristen, hidasti laukkaansa ja hyppäsi lopulta korvat luimussa.
Kehotin Oresamaa antamaan hevoselle kaikin puolin enemmän tukea. Ohjasote voisi olla aavistuksen tiukempi, niin että Maija tuntisi, että ohjaksissa on joku varmakätinen. Puolipidätteet pitää muistaa antaa ja ajaa reippaasti hevosta pohkeilla eteen, tietenkin potkimatta sitä silti väkisin. Sekään ei haittaisi, jos Maijalla ratsastaisi välillä joku ihan muu: odottaessaan Maijan epäröivän vesiesteellä, Oresamakin epäröi, ja tietenkin ratsu tuntee sen.
Maija hyppäsi vesiesteen kokonaisuudessaan vielä kolme kertaa valmennuksessa. Joka kerran jälkeen muistutin napakoista ja määrätietoisista avuista. Kun kolmas kerta meni melko hyvin, tamman harjottaminen päätettiin lopettaa. Oresama ratsasti vielä hyppimään sillä hieman tukkeja palkinnoksi, koska niistähän se tykkää!

Estevalmennus 05.04.2013, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään otettiin Maijasta maksimit irti. Oresama aloitteli hyppäämällä Maijalla metrin pystyesteen muutamaan kertaan. Maija jätti runsaasti ilmavaraa itsensä ja esteen väliin ilmeisesti tylsyyksissään. Oresama sanoikin, ettei se elvistele sillä tavalla, jos kyseessä on metrin rata, eikä yksittäinen helppo este. Nostimme siis estettä 5 cm kerralla kunnes se oli 130 cm korkea. Maija hyppäsi sen ylitse vaivattoman näköisesti, turhia ilmavaroja jättämättä ja hyvällä tekniikalla. Ponnistuspaikka oli kohdallaan. Oresama voisi kuitenkin pitää Maijaa tiukemmalla ohjastuntumalla, jotta sen etupää saisi enemmän tukea.
Olisin halunnut nostaa estettä vielä ainakin 145 cm:iin asti, mutta Oresama kielsi. Maijan maksimitaso on kuulemma 130 cm. Annoin asian olla, vaikka olenkin varma, että 130 cm onkin itse asiassa Oresaman maksimitaso eikä suinkaan Maijan.

Kouluvalmennus 12.03.2013, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tänään Maijan ja Oresaman valmennuksessa teemana olivat tahti ja tempo. Aloitimme yksinkertaisesta raviharjoituksesta: ratsukon tuli ravata eri temmoissa kenttää ympäri. Kuten arvata saattaa, se oli helpohkoa, joten nopeasti harjoitukseen lisättiin tasaiset, toistuvat temmonvaihtelut asettamieni merkkikartioiden välillä, sekä isot voltit kentän kaikilla sivuilla. Silloin Oresamalla oli jo tekemistä, kun tempo meinasi aina hidastua volteissa. Sellainen on ihan tavallista, ja temmon saa pysymään tasaisena vain harjoittelemalla. Oresama saakin jatkaa Maijan kanssa volttiharjoittelua myös itsenäisesti valmennuksen jälkeen.
Lopputunnista tehtiin vielä vähän laukkatyöskentelyä. Tässä harjoituksessa käytimme taas kartioita merkkeinä kohdista, joissa temmon tuli vaihtua. Olisimme halunneet kokeilla myös voltteja, mutta aika ei riittänyt.

Kouluosuuden valmennus 04.04.-12, valmentajana Miika Rossi
Tänään keskityimme Maijan kanssa kouluratsastusosuuteen, ja vielä tarkemmin liikkeiden näyttävyyteen. Ratsukko aloitteli ihan vain ravaamalla maapuomeja, joiden tarkoitus oli venyttää hevosen askelta. Se oli helppoa. Seuraavaksi keskityimme ratsastajan korjaamiseen. Maijaa pitää ratsastaa loppuun asti joka liikkeellä, ja tällä ratsastajalla oli paha tapa jättää suurin piirtein onnistunut liike kesken ennen kuin se loppui. Esimerkiksi tavalliset pohkeenväistöavut loppuivat paria askelta ennen kuin hevonen seisoi siinä pisteessä, mihin pohkeenväistöllä piti tulla. Pyysin kiinnittämään kunnolla huomiota asiaan ja ratsastamaan helpon radan ohjeitteni mukaan. Maija liikkui heti hallitumman näköisesti ja huolitellummin. Lisää parannusta saimme aikaan, kun pyysin kokeilemaan hieman napakampaa ohjastuntumaa ja hienoisesti voimakkaampia apuja. Lupasin kouluosuudesta heti muutaman pisteen enemmän, jos ratsastaja jatkaisi keskittymistä tänään käsiteltyihin asioihin myös jatkossa. Lopputunnin käytimme vaativan radan ratsastamiseen aivan viimeisen päälle täydellisesti. Se vaati muutaman liikkeen harjoittelua ja kaksi yritystä, mikä oli oikein hieno saavutus.



Päivämäärä Sukupuoli Varsa Emä Omistaja
10.03.-12 Tamma Mayan Reason RR Red Reason Oresama/Yorca




Ulkoasun copyright misery. 2011 / otsikon kuvat Benny De Ruiter Stables
Tämä on virtuaalihevonen