Erkinheimot

  Kärmeniemen Pikkuvarpunen

  Nimi   Kärmeniemen Pikkuvarpunen aka Virpi
  Rotu   Suomenhevonen
  Sukupuoli   Tamma
  Säkäkorkeus   161cm
  Syntynyt, ikä   30.03.-13 19v (3v+3kk=1v)
  Rekisterinumero   VH13-018-0636
  Kasvattaja   Kärmeniemi
  Omistaja   Oresama VRL-02753, Erkinheimot
  Painotuslaji   Yleispainotus
  Koulutustaso   HeA, 100cm
  Saavutukset   YLA2, SLA-II, ERJ-II, KRJ-III



© kasvattaja

Luonne

Kärmeniemen Pikkuvarpunen eli Virpi on kovin paljon emänsä kaltainen kunnon suokkitamma. Se on sellainen perustoimiva mutta luonteikas, tottelevainen mutta älykäs. Haasteita Virpi rakastaa, eikä kavahda mahdottomaltakaan tuntuvaa pyyntöä. Rohkeasti se tutustuu myös uusiin asioihin eikä pelkää opetella uutta.

Virpi ei sovi pikkutyttöjen hoitohepaksi, koska se on temppuilematta vain asiantuntevassa käsittelyssä. Kun hoitaja tietää, mitä tekee ja harjaa rivakasti ja arkailematta, ei Virpillä ole mitään valittamista. Se pitää harjailtavana olemisesta. Kavioiden puhdistus ei yhtä mukavalta tunnu kuin kumisukahieronta, mutta sopii tammalle myös. Epävarma tai vajaataitoinen hoitaja taas saa ratsun testailemaan sääntöjä. Jos Virpi huomaa, että on OK heilua ja uhkailla, se tekee niin. Jos se näkee, ettei sellaista hyväksytä, se käyttäytyy aivan toisella tavalla.
Satuloinnissa tamma pullistelee satulavyölle, mutta jokainen Erkinheimolainen osaa kyllä käsitellä pullistelevia ratsuja. Virpin vyö on helpoin kiristää selästä käsin tai kävelytyksen jälkeen, mutta saa sen tiukaksi myös rauhallisesti, reikä kerrallaan kiristämällä. Suitsimisen kanssa ei ongelmia ole. Hevonen avaa suunsa, kun vähän hammaslomasta kutitetaan, ja pitää päänsä alhaalla mikäli hoitaja ei kisko sitä suusta epähuomiossa.

Taitavana ratsuna Virpille ei tavallinen kentänrinkilämmittely sovi. Sitä tylsistyttää ravata ympyrää, ja tylsistyneenä se kiukuttelee. Ratsastajan on joko keksittävä tammalle vaihtelevaa tekemistä myös lämmittelyssä, tai lähdettävä maastoon. Metsän siimeksessä samoaminen onkin paras vaihtoehto, koska siellä tamma on rennoimmillaan. Sen ympärillä tapahtuu koko ajan, maisemat vaihtuvat, eikä Virpi pelkää lainkaan.
Virpi viihtyy koulutreenissä. Se pitää siitä, kun saa työskennellä taitojensa äärirajoilla, ja se pääsee nopeasti eräänlaiseen virtausmielialaan. Silloin se vain tekee, ja nauttii työstään. Hyvä ratsastaja saa Virpistä kiskottua esiin sen parhaat ominaisuudet juuri kouluratsastuksessa. Rentoutuneen, iloisen tamman askeleet ovat upeita, luonne tasainen ja tottelevaisuus huipussaan. Uuden oppiminen kiinnostaa erityisesti. Vanhojen asioiden harjoittelussa palaa kyllä käpy, jos treeni toistaa itseään liikaa. On parempi yrittää vain pari kertaa, vaikka ratsukko epäonnistuisikin, kokeilla sitten jotain muuta ja yrittää hetken kuluttua uudelleen.
Virpin esteharjoitukset ovat aina lyhyitä, koska irtoesteet ovat sen mielestä tappavan tylsiä ja ratakin on jo nähty, kun se on kolmesti menty. Kukaan ei jaksa vaihdella esteiden tyyppejä ja paikkoja tarpeeksi tiheästi jotta Virpi jaksaisi harjoitella pitkään. Tamma on kuitenkin lahjakas. Vaikka se tylsistyneenä jyrääkin menemään kuin tavarajuna, asiasta kiinnostuessaan se hyppää oikein kauniisti, mielellään ja hallitusti. Estetreenikin hoidetaan Erkinheimoissa yleensä maastoesteinä, koska maastossa Virpi jaksaa keskittyä parhaiten.

Kilpailut ovat hauskoja Virpistä, oli kyseessä sitten mikä laji tahansa. Esteillä tai kenttäratsastuksen estekokeessa se menee paremmin kuin kotona, koska yleisö ja tilanne ovat aina sille uusia. Säiky se ei milloinkaan, vaan on iloisen utelias. Kouluratsastuksessakin yleisö kiinnostaa, mutta koska liikkeet vaihtuvat koko ajan, ratsastajan on saatava ratsu keskittymään myös tehtäviinsä. Mieluitenhan se katselisi yleisöä. Maastossa, mentiin sitten suunnistusta tai maastoesteitä tai mitä tahansa, on Virpi ylivoimainen. Se on nopea ja kestävä, ja käyttää taitojaan mielellään. Se on kiinnostunut ympäristöstään, mutta keskittyy itse tehtävään aivan yhtä hyvin kuin kototallin maastoissa.

Suku

Kadotettu Sissisotilas
sh, 160cm
KTK-III, SV-I
Vir MVA Ch Kaarnan Iltasoihtu
sh, 152cm
KTK-II, KRJ-I, SLA-I, YLA2
Kajo
sph, 146cm
Hallava
sh, 157cm
Harmin Humi-Tutti
sh, 149cm
Pervo-Erkki
sh
Iltarusko
sh
Kärmeniemen Varpunen
sh, 161cm
SV-I, KERJ-II, KTK-II
Kärmeniemen Rasmus
sh, 161cm
KTK-III, KERJ-II, SLA-II
Vir MVA Ch Aapon Sylvesteri
sh, 150cm
KTK-II, YLA2, SLA-II, KERJ-III
Suortuvatar
sph 148cm
KTK-III, KERJ-II
Rentun Pääskynen
sh, 150cm
SLA-II, KERJ-II
Pyry-Hermanni
sh, 150cm
Ainomieli
sh

Sukuselvitys.

Varsat

181115 o. Erkinheimon Jokisusi (e: Erkinheimon Pääjehu)


Kilpailukalenteri

Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
25.04.-13 Jindabyne KRJ/HeA 4/40
27.04.-13 Vatturaunio ERJ/100cm 1/27
15.05.-13 Satulinna KRJ/HeA 4/30
17.05.-13 Satulinna KRJ/HeA 2/30
22.05.-13 Duren KRJ/HeA 3/30
23.05.-13 Satulinna KRJ/HeA 1/30
26.05.-13 Duren KRJ/HeA 1/30
27.05.-13 Duren KRJ/HeA 4/30
30.05.-13 Duren KRJ/HeA 4/30
06.06.-13 Zurück ERJ/100cm 2/50
09.06.-13 Zurück KRJ/HeA 7/50
19.06.-13 Zurück ERJ/100cm 6/50
22.06.-13 Solo ERJ/100cm 2/30
25.06.-13 Solo ERJ/100cm 5/30
26.06.-13 Zurück ERJ/100cm 3/50
27.06.-13 Solo ERJ/100cm 3/30
27.06.-13 Zurück KRJ/HeA 3/50
15.07.-13 KK Stewart KRJ/HeA 2/30
26.07.-13 Solo ERJ/100cm 5/30
29.08.-13 Zurück ERJ/100cm 2/50
30.08.-13 Zurück ERJ/100cm 7/50
31.08.-13 Zurück ERJ/100cm 5/50
09.11.-13 Pirunportti KERJ/CIC1 2/36
29.11.-13 Hiprakka ERJ/100cm 5/30
01.12.-13 Hiprakka ERJ/100cm 4/30
01.12.-13 Fifth Bridge Ponies ERJ/100cm 2/30
02.12.-13 Hiprakka ERJ/100cm 3/30
05.12.-13 Bellgroove KRJ/HeA 4/30
05.12.-13 Bellgroove KRJ/HeA 3/30
06.12.-13 Satulinna KRJ/HeA 4/40
07.12.-13 Bellgroove KRJ/HeA 3/30
11.12.-13 Fiktio KRJ/HeA 6/40
14.12.-13 Takamaiden Suomenhevoset KERJ/CIC1 2/81
17.12.-13 Pirunkorpi KERJ/CIC1 6/68
20.12.-13 Diethelm Stables KRJ/HeA 4/40
26.12.-13 Sonic WBs ERJ/100cm 2/100
31.12.-13 Sonic WBs ERJ/100cm 6/100
31.12.-13 KK Ginger KRJ/HeA, KRJ-Cup 44/514
11.01.-14 Sonic WBs ERJ/100cm 5/100
04.03.-14 Arvolaakso KRJ/HeA 5/30
08.03.-14 Arvolaakso KRJ/HeA 2/30
08.03.-14 Hiprakka KRJ/HeA 5/30
09.03.-14 Hiprakka KRJ/HeA 5/30
11.03.-14 Zurück ERJ/100cm 3/30
12.03.-14 Arvolaakso KRJ/HeA 4/30
12.03.-14 Crayon KERJ/CIC1 3/30
13.03.-14 Mighty Ducks KERJ/CIC1 5/30
15.03.-14 KK Bailador KERJ/CIC1 3/30
17.03.-14 Hiprakka KRJ/HeA 1/30
18.03.-14 KK Bailador KERJ/CIC1 4/30
19.03.-14 Maanan Suomenhevoset ERJ/100cm 3/30
21.03.-14 Crayon KERJ/CIC1 4/30
25.03.-14 Gestüt Elkenburgh ERJ/100cm 1/30
31.09.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 6/50
03.10.-14 Zurück ERJ/100cm 5/30
03.10.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 2/30
04.10.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 3/30
05.10.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 1/30
05.10.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 2/30
06.10.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 2/30
07.10.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 3/30
09.10.-14 Zurück ERJ/90cm 3/9
09.10.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 3/30
09.10.-14 Zurück ERJ/100cm 1/8
10.10.-14 Zurück ERJ/100cm 2/8
14.10.-14 Venco Stud KRJ/HeA, Moscow Sim-Star Cup 3/62
14.10.-14 Venco Stud KRJ/HeA, Moscow Dressage Elite Star 3/25
09.11.-14 Zurück ERJ/100cm 5/30
12.11.-14 Zurück ERJ/100cm 1/30
13.11.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 2/25
16.11.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 3/25
16.11.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 5/25
17.11.-14 Zurück KRJ/HeA 4/30
17.11.-14 Zurück KRJ/HeA 5/30
18.11.-14 Zurück KRJ/HeA 3/30
19.11.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 3/30
20.11.-14 Zurück KRJ/HeA 2/30
20.11.-14 Zurück KRJ/HeA 3/30
20.11.-14 Zurück KRJ/HeA 1/30
21.11.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 1/30
22.11.-14 Zurück KRJ/HeA 5/30
24.11.-14 Zurück KRJ/HeA 1/30
24.11.-14 Zurück KRJ/HeA 5/30
28.11.-14 Zurück KRJ/HeA 2/30
29.11.-14 Zurück KRJ/HeA 2/30
03.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 3/30
05.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 4/30
06.12.-14 Erkinheimot KRJ/HeA 1/30
07.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 2/30
09.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 2/30
10.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 1/30
10.12.-14 Erkinheimot ERJ/100cm 4/30
11.12.-14 Zurück KERJ/CIC1 5/50
13.12.-14 Zurück KERJ/CIC1 1/50
30.01.-15 KK Bailador KERJ/CIC1, KERJ-Cup 8/78
11.02.-15 Kuuralehto KERJ/CIC1 2/30
13.02.-15 Kuuralehto KERJ/CIC1 3/30
15.02.-15 Kuuralehto KERJ/CIC1 4/30
18.02.-15 KK Holmberg KERJ/CIC1 3/30
20.02.-15 Devilsfair KERJ/CIC1 5/40
22.02.-15 Devilsfair KERJ/CIC1 1/40
05.03.-15 Fiktio KRJ/HeA 5/40
06.03.-15 Fiktio KRJ/HeA 3/40
06.03.-15 KK Holmberg KRJ/HeA 5/60
08.03.-15 Zurück KERJ/CIC1 4/30
09.03.-15 Zurück KERJ/CIC1 1/30
11.03.-15 Fiktio KRJ/HeA 6/40
20.03.-15 Fiktio KRJ/HeA 5/40
30.03.-15 Zurück KERJ/CIC1 2/30
18.04.-15 Zurück KERJ/CIC1 1/30
19.04.-15 Zurück KERJ/CIC1 5/30
20.04.-15 Zurück KERJ/CIC1 3/30
10.05.-15 Zurück KERJ/CIC1 4/30
23.05.-15 Holmberg KERJ/CIC1 5/30
01.10.-15 Zurück KERJ/CIC1 1/40
02.10.-15 Zurück KERJ/CIC1 6/40
03.10.-15 Mörkövaara KERJ/CIC1 3/40
12.10.-15 Mörkövaara KERJ/CIC1 5/40
20.10.-15 Mörkövaara KERJ/CIC1 4/40
27.12.-15 Huvitutti KERJ/CIC1 4/30
26.06.-16 Marcius KERJ/CIC1 3/40
12.07.-16 Huvitutti KERJ/CIC1 1/30
18.07.-16 Huvitutti KERJ/CIC1 3/30
20.07.-16 Huvitutti KERJ/CIC1 5/30
23.07.-16 Zurück KERJ/CIC1 1/28
24.07.-16 Zurück KERJ/CIC1 5/28
24.07.-16 Huvitutti KERJ/CIC1 3/30
29.07.-16 Huvitutti KERJ/CIC1 3/30
01.08.-16 Turmeltaja KERJ/CIC1 4/30
02.08.-16 Tuiskula KERJ/CIC1 4/30
03.08.-16 Tuiskula KERJ/CIC1 2/30
07.08.-16 Turmeltaja KERJ/CIC1 5/30
09.08.-16 Turmeltaja KERJ/CIC1 1/30
10.08.-16 Turmeltaja KERJ/CIC1 1/30
24.08.-16 Oakhill KERJ/CIC1 5/30

Päiväkirja ja valmennukset

Maaliskuu 2015
Kouluvalmennus, Oresama ja Virpi
Valmentajana Elle DuLaud (Oresama)
Aloitimme helpoilla avaavilla liikkeillä, kuten pohkeenväistöllä käynnissä ja ravissa. Tavoitteena oli saada Virpi liikkumaan niin näyttävästi, kuin suomenhevonen vain voi. Kun tamma rentoutui, se alkoi tottakai liikkua vapaammin, mutta kunnon ryhti siitä oli vielä kaukana. Oresama saikin taivutella tammaa ja todella tehdä töitä pitääkseen sen hereillä myös kokoavien liikkeiden aikana. Virpi tahtoi energisyydestään huolimatta mennä jotenkin suppuun tänään ja sipsuttaa liikkeensä kävelemättä kunnolla. Kun Oresama teki muutaman avaavan, rentouttavan liikkeen, meni ratsu aina hetken kunnolla.
Ehdotin, että Virpille laitettaisiin seuraavan valmennuksen aikana kunnon kuolaimet suuhun. Oresama kun ratsastaa paatuneesti kukkasilla kisoja lukuunottamatta, niin vaihtelu voisi tuoda Virpiin ryhtiä. Oresama kieltäytyi jyrkästi ja lupasi yrittää vielä paremmin. Ja kas kummaa: vähän minulle suuttuneena hän ratsastkin itse niin reippaasti ja napakasti, että Virpiin tuli ryhtiä.
Muistutin Oresamalle, että kaikki on omasta asenteesta kiinni ratsastusasioissa. Ellei hän minua usko, hän voisi videoida välillä harjoitteluaan Virpin kanssa ja katsoa siitä, miten hänen olemuksensa hevoseen vaikuttaa.

Helmikuu 2015
Eräänä jäisenä päivänä lähdin taluttelemaan Virpiä metsikköön. En uskaltanut ratsastaa sillä, koska pelkäsin sen liukastuvan ja tappavan meidät molemmat, mutta taluttamaan pystyin. Ensimmäisen jäämäen jälkeen kun polut olisivat vähemmän liukkaita. Sitä paitsi kaipasin liikuntaa itsekin.
Mutta jäämäkeen, sadan metrin päähän Erkinheimojen tallista tyssäsikin typerä maastolenkkimme. Mäki ei ollut oikeastaan kovin liukas muualta kuin ihan mäen laelta. Sen olisi voinut laskeutua turvallisesti, mutta Virpi kertakaikkiaan kieltäytyi. Se suti hiukan mäen huipulla eikä uskaltanut millään laskeutua.
Hain tallilta avuksi Mikaelin erään vanhan ja viisaan tamman, Serenin Staffimiehettären kanssa. Virpi katselikin tarkasti, kuinka Staffimiehetär näytti mallia ja laskeutui mäen tyynesti Mikaelin perässä kerran hännällään huiskaisten. Siitä reipastuneena Virpikin otti pari reipasta askelta. Ja yhtäkkiä sen jalat alkoivat luistaa ­­­­­jokainen eri suuntaan. Ehdin jo säikähtää, mutta Virpi korjasi asentonsa nopeasti ja kieltäytyi sen jälkeen ehdottomasti ottamasta enää yhtäkään askelta mäen suuntaan.
Luovutin suosiolla ja talutin Virpin pois, koska sitä selvästi pelotti. Mikael käveli vierellämme Staffimiehetärtä taluttaen ja lumipaakkuja laiskasti edellään potkiskellen. Vaikka tie oli hyvin hiekoitettu eikä varmasti luistanut yhtään, Virpi käveli jalat harallaan, pää melkein maassa ja minua nauratti niin kovasti, että melkein itkin.

Tammikuu 2015
Estevalmennus, Oresama ja Virpi
Valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Oresamalla on laiska tapa hypätä Virpillä. Niin kuin tamma tekisi kaiken työn ja sen selässä istuisi tahdoton räsynukke. Huusinkin heti tunnin alussa, että ryhtiä siihen ratsastukseen, ja vähän äkkiä, taikka muuten! Oresama toki skarppasi, nousi kevennettyyn istuntaan, hyppäsi hyvin ja retkahti laskeuduttaessa takaisin satulaan kuin sohvalle olisi istunut. Vai että hypyn löysyyttä minun piti Erkinheimoihin ajaa korjaamaan! Viettikö Oresama kenties jo etukäteen Virpin eläkevuosia tamman puolesta, vaikka Virpi oli vielä hetken kilpahevonen?
Uhkasin lähteä kotiin, ellei Oresama hyppää välittömästi rataa niin kuin kilpailuissa, uusimmalla tekniikallaan. Oresama sanoi käyttävänsä uusinta tekniikkaansa, ja Virpi ponnisteli pitääkseen itsensä tasapainossa löysän ratsastajansa alla. Oresamalla on kuulemma selkä kipeä.
Sanoin, että viimeisen kisakauden Virpillä saa ratsastaa esteitä ihan joku muu kuin Oresama. Ei kilpahevosta noin pidetä. Selkäkivun ymmärtää, ja silloin on levättävä, eikä hypättävä väkisin. Ihme toimintaa taas, Oresama!

Joulukuu 2014
Valjastin tuossa eilen Virpin ensimmäistä kertaa reen eteen. Olen ajanut sillä muutaman kerran koppakärryllä, joten vetäminen ei ole sille mikään uusi asia. Valjastus sujui siis hienosti, eikä Virpi kummempia tuuminut siitäkään, kun lähdin liikkeelle. Se pyrähti sulavasti raviin ja jolkotteli tasaista tahtia lähikaupan pihaan asti. Jos harrastaisin joulurekiä, olisin voinut ajaa Virpillä vaikka kirkkoon loppukuusta! Mutta enpä harrasta.
Kaupan pihassa käsittelimme ihan toisenlaista ongelmaa: minun piti ihan oikeasti kauppaan ostamaan jauhoja ja voita, enkä voinut sitoa Virpiä yksin pihaan. Yleensä joku tuttu meni ohi ja suostui pitelemään hevostani suklaalevyä vastaan, tai minulla oli joku Erkinheimoista mukanani. Nyt ei kuitenkaan näkynyt ketään!
"Hei kuules", sanoin ystävällisesti eräälle noin viisitoistavuotiaalle mopopojalle.
"Joo?" poika vastasi minulle ja huomasi vasta sitten hevosen. Hän tuijotti sitä suu auki.
"Voisitkohan sä mitenkään -" aloitin, mutta poika puhui päälle.
"Joo mee vaan käymään, mä voin pitää sitä!" hän sanoi ojentaen jo käsiään kohti Virpin ohjia.
Olin aikonut kysyä, voisikohan poika käydä puolestani kaupassa ja ostaisi samalla itselleen minun rahoillani vaikka karkkipussin kiitokseksi. Lähdin kuitenkin hieman epäröiden itse kohti kauppaa. Eihän se Virpi varmaan mitään tekisi, mutta entä jos juuri tänään olisi se ensimmäinen päivä, kun se säikähtäisi jotain oikein kunnolla?
Kun palasin, Virpi oli kuitenkin siinä, mihin olin sen jättänytkin. Poika piteli sitä kiinni huolellisesti, vilkuilematta ympärilleen, räpläämättä puhelintaan. Ojensin hänelle aakkospussin ja kiitin monesti.
"Ja kuule, eihän ravihevoset mikään ämmien juttu ole, meillä on Erkinheimoissa sellaisiakin. Ja aina löytyy viikonlopputöitä noin kohteliaille, reippaille nuorille herroille", sanoin vielä. Kun poika kysyi, annoin Erkinheimojen tallin osoitteen hänelle. Kun hän oli vielä kerran taputtanut Virpiä kaulalle, lähdimme ravaamaan kohti kotia.

Marraskuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Virpi
Valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Valmennus alkoi lupaavasti. Oresama ja Virpi nostivat kierroksiaan laukkaamalla kerran kentän ympäri valmistautuen suorittamaan kentälle kokoamani vaikean mutta matalahkon esteradan. He kääntyivät, etsivät kurssin ensimmäiselle esteelle. He lähestyivät estettä ja Virpi ponnisti kevyen näköisesti. Oresama myötäsi ohjilla liikaa, mutta estekonkari Virpi piti itse muotonsa niin sulavana, että näytti hyppäävältä delfiiniltä. Laskeutumisessa se horjahti, jolloin Oresama korjasi sen liikkeen siirtämällä omaa painoaan nopeasti ja sallimalla Virpille sivuaskeleen. Sitten he lähtivät kohti seuraavaa estettä. Se meni hyvin, ja sitä seuraava, ja sitä seuraava. Sitten Oresama merkitsi Virpille ponnistuspaikan väärin. Tamma korjasi ratsastajan virheen venyttämällä hyppyään uskomattoman pitkäksi. Oresama antoi ohjaa, huomasi kai itsekin virheensä. Alastulo näytti massiivisesta hypystä huolimatta siltä kuin perhonen olisi laskeutunut kevyesti heinänkorrelle olemattomalla elopainollaan. Viimeisellä esteellä Virpi ei tuntunut huomaavan Oresaman hellää puolipidätettä ja taas oli lähestyminen pielessä ja ponnistuspaikka missä sattuu. Este ylitettiin silti kunnialla, koska Oresama tasapainotti hevosensa melkein pystysuoran hypyn nopeasti omalla istunnallaan ja Virpi teki töitä kahden hevosen ponnistusvoiman edestä.
Kun minun olisi pitänyt antaa kommentteja ratsastajalle, en osanut sanoa mitään. Lopulta muotoilin asian niin, että en ole ikinä nähnyt noin surkeaa suoritusta, joka kuitenkin onnistuu täydellisesti. Totesin, että harjoitelkaa omia virheitänne kumpikin, sekä Oresama että Virpi, mutta älkää muuttako mitään.

Lokakuu 2014
Ei sitä ajan kulumista huomaisi lainkaan, ellei aina heräisi johonkin yksittäiseen yksityiskohtaan ja ryhtyisi panikoimaan sitä, että Virpi on taas vanhempi tamma kuin ennen. Tänään heräsin siihen yksityiskohtaan, että lähdin vahingossa Virpin karsinaa kohti mukanani sen vaaleanpunainen teiniaikojen vauvariimu. Ja se riimu on Virpille auttamatta pieni. Olin vain niin väsynyt, etten ajatellut mitään. Pakkasin heti hevoset ulos vietyäni pois Virpin kaikki vauva-asusteet. Ne menevät ensi kesänä syntyneille varsoille sitten. Virpi on ollut jo kauan iso tyttö.
Iso tyttöni onkin ollut kisakaudella koko kuun. Ensikuun alku ainakin pidetään rennompaa meininkiä. Kisat on järjestetty pääasiassa täällä meillä kotona, mutta pari kertaa olemme matkanneet Zurückiin minilomille - tai no, eipä siinä ole lomasta tietoakaan, kun kisaa Virpin äärirajoilla. Mutta loma tai ei, hauskaa on ollut. Virpi on nauttinut kilpailemisesta, kun on saanut tehdä töitä suurimmaksi osaksi omalla tutulla kentällä. Se on mennyt paremmin kuin millään muulla lyhyellä kaudella. Osa sijoituksista on edelleen laittamatta sen kalenteriin, mutta nyt jo näkee pelkkien estesijoitusten määrästä, miten hyvässä kunnossa Virpi on.
Talvikarva tekee tuloaan myös. Meillä ei ole vielä lunta, mutta pakkasta on päivisinkin pari astetta. Itse talvi ei meitä haittaa, mutta karvan kanssa etenkin suomenhevosella on joka vuosi massiivinen ongelma. Olen nimittäin sinänsä klippaamista vastaan: hevosen kuuluu olla ympäri vuorokauden ulkona ja kestää sään vaihtelua. Klippaamattomuus taas estää kunnon treenauksen. Siksi varsinkin kylmäveriseni ovat usein olleet talven lomalla ja näyttäneet karvamammuteilta kaikessa rauhassa. Virpi kuitenkin on niin erinomaisessa iskussa, että ottaa rankasti kupoliin ajatellakin sen päästämistä lomalle tänä talvena. Noh, katsotaan nyt, klippaanko vai lomautanko!

Syyskuu 2014
Minun vanha äitini pelkää hevosia, vaan eipä pelkää enää ainakaan Virpiä. Hän sanoo, että onhan hevonen komea eläin, "varsinkin sellainen blondi" (tarkoittaa sillä voikkoa), mutta että hevonen on vaarallinen ja pelottava. No minäpä näytin äidille, millaisia temppuja meidän Virpi osaa, ihan samalla tavalla kuin äidin koira: nameja vastaan. Sen jälkeen äiti uskalsi tulla ihan aidan viereen katsomaan Virpiä, joskaan ei missään nimessä tahtonut koskea.
Vein äidin eräällä toisella tammalla kärryajelulle, ja niin äiti rohkaisi mielensä ja oikein silitti Virpiä varovasti kahdella sormella kaulalta, kun satuloin tammaani. Virpi ei tuntunut edes huomaavan, katseli vain eteensä.
Kun olin valmis, tokaisin äidille, että selkään siitä, enkä antanut aikaa vastustella. Shokista jäykkä äiti olikin helposti nostettavissa ja istutettavissa Virpin selkään, ja niin hän ratsasti. Kun talutin Virpiä, äiti tarrautui henkensä kaupalla sen niskajouhiin jo kun se otti ensimmäisiä askeliaan. Eipä äitiä tarvinnut kauaa talutella, kun hän jo uskalsi suoristaa selkänsä ja pitää kiinni enää vain satulan etukaaresta samalla kun puristi äärimmäisen hellästi ja varovasti suitsia.
"Kyllä sä nyt jo pärjäät. Samalla lailla käsittelet sitä ku lapsia ja koiria", sanoin ja päästin Virpin irti. äiti olisi huutanut, mutta kun tiesi, että vaarallisena ja säikkynä eläimenä tämä hevonen tekisi varmaan murhan, jos hän huutaisi. Minua nauratti, kun äiti tärisi hevosen selässä kentän toiseen päähän asti ja Virpi lopulta pysähtyi, kun aita tuli vastaan. Hetken he vain seisoivat siinä ennen kuin äiti sai maalaisjärkensä juoksemaan, päätteli miten hevosta ohjataan ja ratsasti tutisten takaisin.
"Ens kerralla raviakin sitte", tuumasin taluttaessani Virpiä takaisin hakaan.
"Mä en tuu tänne enää ikinä!" äiti sanoi.

Elokuu 2014
Olemme hypänneet paljon tässä kuussa, ja pomppua ja herkkyyttä löytyy. Itse asiassa Virpi menee koko ajan aina vain paremmin, vaikka joka treenikaudella uskon sen kehittyneen huippuunsa. Sen kanssa on niin miellyttävää hypätä, kun se uskollisesti korjaa virheitäni ja antaa minun korjata omiaan.
Tosin välillä on rentouduttava. Me olemme rentoutuneet maastossa: ja maastoesteillä! Valmiin, turvalliseksi todetun radan ratsastaminen hitaasti on ollut minusta hauskaa, ja näköjään Virpikin on oikein nauttinut!

Heinäkuu 2014
Kiire kuukausi: kuivaa, pölyistä, kaikki hevoset yskivät. Virpi on ollut onneksi laitumella, poissa pölyisestä tallista. Se ei ole syönyt itselleen heinämahaa tai mitään, mutta näyttää kuitenkin viihtyvän. Ainakaan se ei tullut edes aidalle vastaan viimeksi kun kävin sitä ja muita tammoja katsomassa. Päänsä se nosti ja hirnahti, kun sitä kutsuin, mutta laski turpansa saman tien takaisin heinille.
Hevoset omalla laitumella, kun niitä pääsee iltaisin katsomaan aina... Sitä se kesä on!

Kesäkuu 2014
Laskin Virpin alkukuusta laitumelle. Se meni Aavetytön, Mielikuvituksen Tuotteen, Krokotiilinkyyneleen ja muutaman naapurin tamman kanssa meidän omalle laitumelle, ja voi, kuinka iloinen se oli. Hännät pystyssä tammat laukkasivat luotamme ja selvittelivät arvojärjestyksensä. Ne tutkivat paikat ja juoksivat korkeassa heinässä ennen kuin rauhoittuivat syömään sitä vierekkäin, kaikkien hännät häiritseviä itikoita huiskien. Vaikka laitumella oli kivaa, Virpi oli ensimmäisenä, toisena ja vielä kolmantenakin iltana tulossa minun mukanani tallille, kun kävin katsomassa sitä. Neljäntenä se oli kuitenkin jo oppinut, että sai jäädä öiksikin ulos syömään. Eikä Virpi enää ikävöi talliin! Se tulee kyllä aidalle aina, kun tulen sitä katsomaan, mutta parit rapsutukset saatuaan se palaa laumaansa. Ja niin sen kuuluukin mennä.

Toukokuu 2014
Kesä tulee huimaa vauhtia. Laidunjärjestelyt on jo tehty. Orit menevät naapuriin, nuoremmat vähän kauemmas, ja tammat jäävät omille laitumille kera naapurin tammojen. On ihanaa, että meillä on näin yhteistyökykyinen naapuritalli!
Vielä ei kuitenkaan ole aika laitumen, vaan treenin kovan. Olenkin hyppinyt Virpin kanssa vaikka mitä ratoja ja vääntänyt menemään koulua minkä kerkeän. Kenttäratsastuskisoissakin on käyty sijoittumassa. Pumppipamppia, sanoo tallimestari, pumppipamppia harrastavat.
Virpi ei ole muuten ainoa, joka on kehittänyt teräksisen kunnon. Minä olen jumpannut yhdessä sen kanssa ja olen paremmassa vireessä kuin koskaan!

Huhtikuu 2014
Hevosvenytyksiä! Jes! Virpi oli ihan hölmistynyt, kun houkuttelin sitä omenan palalla venyttämään niskaansa työntämällä päätään etujalkojensa välistä. Hetken kummasteltuaan se kuitenkin teki niin kuin tahdoin ja sai omenansa. Jalkojen venyttely puolestaan ei ollut Virpille uusi ja ihmeellinen asia, koska sitä olen tehnyt aina sen kanssa.
Venytysten jälkeen vielä hieroin Virpiä, ja se tuntui pitävän siitä. Eipä silti hakaan juossut mitään uudestisyntyneen tai valaistuneen näköistä ponia, kun päästin tamman takaisin. Ihan sama Virpi vain.
Niin arvasiko kukaan, että olen taas ollut heppakursseilla? Tallimestari arvasi ja sanoi, että tuhlaan tallin rahat kaiken maailman huuhaakursseihin.

Maaliskuu2014
Tänään katselin Virpin varsakuvia tallikämpässä ja mietin, kuinka onnekas ja kiitollinen Virpistä olen. On ihan mahtavaa, että se myytiin Kärmeniemestä meille, ja että minun katsottiin ansainneen se. Ja Virpi onkin ollut alusta asti yksi mahtavimmista hevosistani!
On selvää, että tamma on kilpahevonen ja joskus vielä arvokas siitostamma. Silti moni ei tiedä, miten kultainen lemmikki ja seurahevonen se on myös. Sen kanssa on aina hauskaa, ja pelätä ei tarvitse, koska tammani on niin järkevä ja älykäs. Säälin kaikkia, jotka eivät saa kunniaa tuntea meidän hienoa Virpiä.

Helmikuu 2014
Erkinheimojen kengitystaitoisilla sattui olemaan selkä kipeänä samaan aikaan kuin meidän oma seppämme oli sairaslomalla. Virpi olisi pitänyt vuolla ja kengittää jo alkukuusta, mutta toivoin jonkun tutun tervehtyvän kengittämään sitä, joten en soitellut uusille sepille. Kun aika vain kului ja kului, jotain oli kuitenkin tamman kavioille tehtävä. Rohkaisin siis mieleni ja pyysin ihan uutta, vasta paikkakunnalle muuttanutta seppää käymään meillä. Ja toivoin heti, etten olisi pyytänyt!
Siis meidän Virpihän on kiltti hevonen yleensä, joten ihmettelen suuresti, miten seppä sai tamman tähän kuntoon, jossa tämä nyt on. Ja kunto on siis sellainen, että Virpi luimii rumasti jonkun miehen vain lähestyessä sitä, ja uhkaa purra jalkoihin koskettaessa. Mitään sepän työkaluja muistuttavaakaan se ei halua lähelleen, vaan uhkailee heikkoluontoiset ihmiset pois läheltään. Olen ohjeistanut kaikki olemaan välittämättä - mutta olemaan varovaisia.
Miksi olin niin tyhmä, että jätin uuden sepän kahdestaan Virpin kanssa? Minulla oli kova kiire ja alku näytti menevän hyvin. Miksen googlettanut seppää ennen kuin palkkasin hänet, nimittäin moni sanoo hänen olevan tosi kovakourainen ja välillä hermostuessaan jopa julma. Työn laatua kehutaan kuitenkin, eikä minullakaan ole siitä valittamista.
Noh, koulutuksella ja kärsivällisyydellä saan Virpin unohtamaan, ja opinpa läksyni...

Elokuu 2013
On ollut niin kauniita ilmoja lähipäivinä, että olemme Virpin kanssa lähteneet maastoon kolmena päivänä peräkkäin. Teimme sen treenin varjolla: kävimme kiipeilemässä, ravasimme pitkään ja hitaasti ja laukkasimme Erkinheimon omalla raviradalla kesken lenkin.
Ja voi kuinka Virpi onkaan nauttinut! Se on käyttäytynyt niin hyvin, mutta ei ole ollut silti vaisuna. Se tarpoo varmoine jalkoineen luotettavasti ja tasaisesti eteenpäin. Niin luotettavasti itse asiassa, että päästin alakoululaisen siskontyttöni yksin ratsastamaan Virpillä lähikioskille ja hakemaan kahvimaitoa. Tytöstä se oli tosi jännää, mutta Virpi on päässyt kioskille elämänsä aikana varmasti tuota tyttöä useammin.
Viimeiseksi asiaksi kirjoitettakoon tähän Virpin omaan vihkoon muistutus. Tammalle on ihan ihan ihan ihan pakko ostaa seuraavassa hevostarviketilauksessa uusi fleeceloimi. Virpi aiotaan pestä ensikuun alussa, ja se on repinyt oman loimensa aivan käyttökelvottomaksi.

Heinäkuu 2013
Kesän kuumin kuukausi on meneillään ja paarmat syövät meidän Virpiä. Minua hermostuttaa, kun hevosta hermostuttaa, ja hevosta raivostuttaa, kun minua hermostuttaa. En olekaan paljoa ratsastellut ulkosalla, vaan aina maneesilla. On typerää tuhlata kesäpäiviä sisällä, mutta minä en kestä kuumuutta eikä tammani paarmoja. Kerran se heitti minut selästään pukittelemalla raivoisasti. Sillä ei ollut mitään muuta syytä kiukutella kuin kaksimiljoonaa paarmaa, jotka roikkuivat sen ryntäissä kaiken maailman myrkyistä huolimatta. Kiukuttaisi minuakin. En edes suuttunut Virpille, vaan talutin sen harjauspuomille ja ruiskutin koko hepan haalealla vedellä ja sen jälkeen itse tehdyllä paarmamyrkyllä. Se auttoi sen verran, että heppa jaksoi tarhailla iltaan asti, vakka ratsastukseen se olikin liian hermostunut.

Kesäkuu 2013
Kouluvalmennus: Oresama ja Virpi
Opettajana Elle DuLaud (Oresama)
Valmennus pyörähti hitaanlaisesti käyntiin. Virpillä oli kai kuuma, kun se löntysteli ryhdittömänä. Oresaman puhti taas loppui kesken, koska hänen oli koko tunnin ajan kannustettava tammaa pohkeillaan. Otimme harjoitukseen avuksi raipan, ja se sai Virpin kävelemään hieman paremmin.
Koska tamma ei ollut tarpeeksi reippaalla tuulella täydellisesti muodossa kulkemista varten, keskityimmekin valmennuksessa Oresaman istuntaan. Se on hyvä ja rento, mutta kovin etunojainen. Teimme erilaisia harjoituksia kaikissa askellajeissa ja saimme aikaan selvää parannusta. Lopputunnista Virpikin innostui kulkemaan kunnolla, koska ratsastajan istunta näytti jo melko hyvältä.

Toukokuu 2013
Pähkäilen, ilmoitanko Virpin tänä kesänä laitumelle vai en. Olen päätymässä siihen vaihtoehtoon, että en ilmoita, kun katson, kuinka helposti tamma kehittää itselleen aurinkoihottumaa. En ole kutsunut eläinlääkäriä ihottuman takia paikalle, koska Erkinheimoissa osataan käyttää maalaisjärkeä. Virpi käyskentelee päivänsä varjoisimmalla laitumella, ja kun aurinko paistaa suoraan ylhäältäpäin, se on sisällä syömässä. Ihottuma pysyy aisoissa, vaikka ei olekaan kokonaan hävinnyt. Eikä Virpi ole sitä liiaksi rapsutellut tai mitään.
Muuten tammalla menee ihan hyvin. Se on terve ja iloinen, ja täytti juuri kolme ja puoli vuotta. Sen kehitystä on ilo seurata, koska se on perusluonteeltaan tosi fiksu ja tervepäinen.

Huhtikuu 2013
Ensimmäinen voitto! Ensimmäinen sinivalkoinen ruusuke! Ihan ensimmäinen pokaali ja ensimmäinen palkintoriimu!
Virpi voitti tänään Vatturaunion pikkukisojen metrin luokan, siis voitti ihan kaikki, kaikki muut voitti meidän Virpi! Olen niin tosi ylpeä! Muu tiimi toppuuttelee minua: tämä on vain ensimmäinen kaikista Virpin tulevista kymmenistä voitoista, mutta minusta tämä on aivan mahtavaa.
Tamma oli niin nätistikin! Ensimmäisissä kisoissa, tai itse asiassa kaikissa kisoissa tähän asti, se on hermoillut, mutta nyt se oli tyynni ja rauhallinen.
Valmentajamme Elle DuLaud suositteli luokan katsottuaan, että Milan lopettaa Virpillä ratsastamisen ja minä alan kisata sillä itse. Näin tulee siis tapahtumaan.

Maaliskuu 2013
Erkinheimot odottavat uutta vauvaa saapuvaksi. Uusi pienokainen on eläinlääkärin mukaan tammavarsa, ja vielä syntymätön. Sen emän raskaus etenee hyvin, ja tamma on terve. Laskettu aika on kuun lopussa, ja Erkinheimot toivovat, ettei pienestä tule yliaikaista- Kukaan ei jaksaisi enää millään odottaa, koska uudelta vauvalta odotetaan paljon. Jos varsa todella on tamma, niin kuin on luvattu, kasvattaja sanoo nimeävänsä sen Pikkuvarpuseksi. Pidän nimestä, ja emätammasta, jonka nimi on Varpunen. Olen käynyt katsomassa tammaa ja sen pyöreää vatsaa kerran, mutta haluaisin käydä toistekin. Toisaalta tammalle ei varmasti ole hyväksi, että vierasta porukkaa ravaa sen kodissa sen raskausaikana...

Kaiken materiaalin © Oresama/Erkinheimot, ellei toisin mainita.
Otsikkokuvien © Jokeri. ja CH.
Virtuaalihevonen - a SIM game horse.
Kopiointi kielletty!